Rotuominaisuudet

 

Rygja on sekä liha-, että villarotu ja rotuna hyvä valinta, kun tilalla halutaan hyödyntää niin liha, villa kuin talja. Rotu sopii myös hyvin risteytyskäyttöön. 

 

Rygja-lampaiden pääväri on valkoinen, mutta myös mustia lampaita on Suomen rygja kannassa. Musta rygja syntyy mustana, mutta harmaantuu parissa vuodessa harmaan eri sävyihin. Osa pysyy koko ikänsä hyvinkin tummana, osa muuttuu ihan vaalean harmaaksi. Pää ja jalat säilyvät mustina. Suomessa esiintyy rygjissa harvinaisena myös mäyrä-väriä (kuva oikealla), ne lampaat ovat monesti omistajansa suosikkeja ja mäyrän värisiä rygjia on vain harvoin myynnissä. 

Valkoisilla rygjilla on usein tummia pilkkuja päässä ja jaloissa. Joillain valkoisilla yksilöillä voi olla yksi isompi musta läikkä melkein missäpäin kehoa tahansa. Mustilla esiintyy silloin tällöin päässä pieniä valkoisia merkkejä, esim valkoiset pilkut silmän alla.

Norjan rygjissa valkoinen on myös pääväri, mäyrä-väriä sen sijaan esiintyy siellä enemmän kuin Suomessa. Mustat ovat Norjassa harvassa, tämä johtuu siitä, että villanostajat eivät Norjassa suosi mustaa villaa, siksi siellä on lampaat jalostettu vaalean värisiksi.

 

Tyypillinen rygja on matala jalkainen ja pitkäselkäinen, häntä on pitkä ja korvat isot. Sarvia ei rodussa esiinny. Norjasta tuodut jalostuspässit ovat kuitenkin tuoneet joihinkin sukulinjoihin aijempaa pitkäjalkaisempia rygjia. Luonteeltaan rygjat ovat rauhallisia ja hiljaisia, sekä helppoja käsitellä.

 

Täysikasvuiset pässit painavat 90-110 kg ja uuhet 70-80 kg. Puhdas rotuiset pässikaritsat tulevat sukukypsiksi myöhään, vieroitus on tehtävä viimeistään 5kk iässä, sitä ennen ei vahinkoastumisten vaaraa ole. Useimmiten karitsat kuitenkin vieroitetaan jo aikaisemmin.

 

Kuvat: Tarja Sohlström photography: Pietilän luomutila, Viola Fredin: Röykkälän lammastila